2010

6.9.

Tässä ovatkin nyt sitten viimeiset kuulumiset hetkeen meidän suunnalta. Huomenna koneeni lähtee Japaniin ja takaisin palaan 23.12.2010.

Nyt kuitenkin vielä ne hetkeen viimeiset kuulumiset Kerkosta. Herra on sitkeästi tiputellut karva kerrallaan turkkiaan koko kesän ja nyt karvan vaihto näyttäisi hetkeksi kiihtyneen, joten kohta turkki varmaan vaihtuu jo oikeasti :D

Kävimme Kerkon kanssa tosiaan kokeilemassa näyttelyitäkin kesän aikana pari kertaa a nehän menivät oikeastaan ihan hyvin, kokeilemme varmaankin vielä ensi keväänä ja kesänä hieman lisää, jos vaikka saataisiin joku tittelikin. Kävimme siis elokuun alussa Kiikoisten ryhmänäyttelyssä Harto Stockmarin arvosteltavina ja vaikka Kerkko olikin ainut shiba, sai se silti järkevän ja asiallisen arvostelun ja tuomari selvästi piti siitä. Tuloksena näyttelyistä kotiin lähti ROP ja SERT ruusukkeineen ja pokaaleinen. Viikko tämän jälkeen oli toinen koetoksemme Raisiossa Turun Elonäyttelyssä jossa tuomarina oli Pirjo Aaltonen. Tämä reissu vahvisti onneksi hyvin edellistä arvosteluamme olemalla melkeinpä täysin samanlainen Stockmarilta saamamme kanssa, ainut eroavaisuus oli Aaltosen mainitsevat löysät etuliikkeet, joita nyt yritämme sitten kevääksi karsia/parannella pois. Liikkeet pudottivatkin Kerkon palkinto sijan sitten nuorten luokan EH:ksi. Kokemus oli silti mitä mainioin ja olin vain todella tyytyväinen että saimme kahdelta tuomarilta melko yhtenäiset arvostelut.

Kaikkein hienoimpia uutisia ovat kuitenkin nyt ne että Kerkon tarha ja koppi ovat valmistuneet juuri ennen lähtöäni. Kerkko saa viettää osan päiväänsä nyt rauhassa takapihallamme, tarkkaillen tienhaaraamme ja muuta pihaamme, sillä välin kun vanhempani ovat töissä ja siskoni koulussa. Tarhasta tuli tosiaankin aivan meidän oloisemme ja minusta todella mahtava. Tilaa tarhassa on noin 100 neliömetrin verran, pohjana on varvikkoa, sammalta ja reunoilla sepeliä ettei herra kaiva alitse. Tarhassa kasvaa myös muutamia puita ja hienon kopin lisäksi löytyy kaksi isoa kiveä joilta tarkkailla maailman menoa. Koppi on kaksiosainen eristämättömällä eteisellä ja ikkunallisella ja eristetyllä toisella huoneella, kopin pehmikkeeksi hankimme nyt kokeiluun Ruti-Rexin männynpuukuitua, jonka pitäisi tuoksua hyvältä ja olla ominaisuuksiltaan loistavaa pehmikettä. Kopissa on huopakatto ja katolle menee silta kopin takaa löytyvältä kiveltä sillä koppi on mitoitettu sopivaksi suuremmallekin koiralle. Tulevaisuudessa kopin viereen tulevat myös rappuset joilta pääsee katolle.

Kuvia Kerkon kesästä ja tarhasta koppeineen löytyy galleriastamme.

Mukavaa syksyä!

29.7.

Hohhoijaa, viime kuulumisista onkin sopivan nolosti jo puoli vuotta ! Kevät ei tosiaan ollut helppoa aikaa ja kesään oman kiire lisänsä ovat tuoneet uskomaton halu pyöriä vain ulkona ja opinnäytetyön erittäin takkuinen teko. Olen myös lähdössä Japaniin syksyksi vaihtoon joten kuulumisia ei olekaan kohta enää tiedossakaan ainakaan jouluun/uuteen vuoteen asti.

Nyt loppukesästä yritetään päivitellä vielä Kerkon kaksi näyttelydebyyttiä elokuulta ja vähän ehkä kesäkuvia syksyn iloksi sitten. Tällä kertaa ei kuitenkaan nyt enempää, kuin että Kerkko on edelleen mitä ihanin ja lykkään lupausta paremmista kuulumisista eteenpäin. Olisi uutisten/kuulumisten kannalta ehkä parempaa sittenkin perustaa blogi herralle, laitan syksyksi senkin harkintaa vaikka herra jääkin vanhemmilleni Suomeen reissuni ajaksi.

6.2.

Noniin, aikaa on vain taas kulunut ja ainoa asia mitä on varmaan tapahtunut on se että Kerkko vain vanhentuu ja täyttää kuun lopussa jo vuoden!

Kevät on osoittautunut lähenevästä valmistumisesta ja pakotteista oikeasti aikuistumiseen johtuen omistajalle hieman raskaaksi ja sivut on siksi jätetty hieman hunningolle, mutta tästäkin kuopasta varmaan jossain vaiheessa noustaan, mutta sitä odotellessa ei varmaan ole mitään suurempia päivityksiä kyllä tulossa :D

Albumeissa on nyt vihdoin kuvia Kerkon lomatouhuista ja muutamia poseerauksia ja touhotuksia täällä pohjoisissa, ulkona ja sisällä :) Valitettavasti albumeita on myös karsittu jotta saadaan vanhoja pois uusien tieltä.

9.1.

Huh, joulu ja siihen liittyvät lomat sekä vuoden vaihde ovat nyt takana päin. Kaikki edellä mainittu sujui oikein mukavasti, uusi vuosi nyt tietysti oli hieman ikävä koska pauke ja välähtelevät raketit ahdistivat Kerkkoa jonkin verran.

Lomalla tuli tehtyä monenlaista mukavaa koiran kanssa, jaettiin jouluna lahjoja, haettiin kuusta ja käytiin tapaamassa niin koira kuin ihmissukulaisiakin sekä tietysti yhteislenkeillä.

Kuvia tulossa galleriaan joulusta ja muista loman riemuista jossain vaiheessa, mahdollisimman pian tietysti.

2009

2.11.

Noniin, aikaa on taas päässyt kulumaan hiukan liikaakin.

Kerkko on tosiaan saanut nauttia isoveljenä olosta kun oli koulussa taas hiukan rennompaa ja matkustimme viime viikoksi etelään sukuloimaan, nytpä galleriasta sitten löytyykin kuvia Kerkon siskoista sekä Kerkosta leikkimässä siskon kanssa. Olisi tarkoitus nähdä noita pieniä suloisuuksia taas joulun korvilla perhetapaamisen merkeissä, odotan sitä kovasti :)

Muuten elämä on sujunut ihan normaalisti. Viime lomalla selvisi lääkärireissulla että Kerkon lantiosta oli rusto hieman revennyt, mutta se vaikuttaisi nyt parantuneen, virtaa ainakin herrasta löytyy eikä jalkaa enää aristella, otamme varmuuden vuoksi varoen vielä loppuvuoden :)

Säästä vielä sen verran, että täällä ei nyt oikein osata taas päättää olisiko talvi vai ei, tälläkin viikolla on ollut joka toinen päivä pakkasta ja vastaavasti joka toinen sulaa, toivottavasti nyt tulisi jo se talvi, muuten joulukorttisuunnitelmamme saattavat mennä uusiksi.

12.10.

Meille satoi tänne vihdoin lumi viime viikolla ja vaikka ilmat ovat kauniita ja aurinko paistaa, ei lumi ole onneksi sulanut. Ihanaa. Kerkkokin pitää lumesta, siinä kaikki haisee kivalta ja jännältä ja sen kanssa on mukava leikkiä.

Löysimme myös vihdoin viikonloppuna oikeasti sen epävirallisen koirapuiston Rantsulta, josta olen tähän mennessä vain kuullut. On mukavaa kun Kerkolla alkaa olla kavereita ja voin pitää sitä hyvillä mielin irti päivittäin :) Luoksetulo ei kyllä ole lähelläkään täydellistä, mutta eipä se kauas menekään :P Olen myös löytänyt netin kautta ja ihan samasta taloyhtiöstäkin Kerkolle kavereita. Sunnuntaina tapasimme Vehnäterrieri Noan, jonka kanssa leikkiminen oli oikein mukavaa. Törmäsimme myös samassa talossa asuvaan kääpiöpinseriin, mutta sitä suhdetta pitää vielä työstää, Kerkon mielestä tämä herra taisi olla liian pieni meidän kaveriksi vaikka ikää taitaa ollakin hiukan enemmän :D

Nyt on myös junaliput ostettu perjantaiksi, jotta päästään koko poppoo makuuvaunussa kotiin ensiviikoksi. Toivottavasti matka menee jo oikein mukavasti ja Kerkko alkaa tottua junamatkailuun.

Galleriassa kuvia ennen lumentuloa Kerkosta leikkimässä sekä eilen otettuja kuvia lumisemmissa maisemissa, kaikissa kuvissa lunta ei juurikaan ole sillä rantatörmä on ilmeisesti niin aurinkoinen että lumi sulaa pois :)

25.9.

Lähdimme viime perjantaina Kerkon kanssa kokeilemaan junamatkailua kun päätimme matkustaa yllätykseksi äidille kotiin. Matka meni lemmikkivaunussa yön yli ihan mukavasti, ensi kerralla varaan paikat ajoissa ja otetaan makuupaikka :)

Vietimme alkuperäisestä suunnitelmastani poiketen melkeinpä viikon Raumalla ja siinä ajassa ehdimme sitten käydä taas paikallisten koiranomistajien kanssa yhteislenkillä, eskarissa ja saatiinpa vietettyä aikaa keskenäänkin ja perheen kesken. Kävimmepä myös Marjan luona ihastelemassa Kerkon ihka uusia pikkusiskojakin.

Yhteislenkki meni jälleen hienosti, Kerkko pysyi todella hyvin vierellä tai ainakin pari metriä edessä tai perässä kun sai olla irrallaan.

Eskarissa samaa hyvää oloa ei päästy kokemaan kun herraa ei oikein kiinnostanut yhtään mikään. Vähän saatiin yrityksistä kuitenkin kuviakin ja niitä voi sitten käydä ihailemassa Kerkon albumista.

Pikkusiskoista sen verran, että olivat kerrassaan ihania pikku prinsessoja ja temperamenttiakin löytyi jo jonkin verran, hienoa päästä kuukauden päästä näkemään kuinka tytöt ovat kasvaneet :)

6.9.

Otettiin Kerkosta tänään hiukan kuvia täällä Rovaniemen asunnossamme, muutama temppuilukuva ja pari oikein poseeraustakin, ehdoton suosikkini on yhteiskuva Lassen kanssa, josta osa pääsi sitten otsikon yhteyteenkin, pojat <3

Otsikkotaulun taustakuva meni tosiaan vihdoin uusiksi, poika kun ei ole enää aikoihin ollut kaksiviikkoinen niin olen haaveillut muutoksesta jo pidempään.  Sopivia kuvia vain ei oikein koskaan tule otettua.

Lisää kuulumisia toivottavasti taas tiistain jälkeen, mikäli olemme päässeet osallistumaan sosiaalistamisryhmään ja saaneet uusia kavereita :)

3.9.

Kotiuduttiin tänne pohjoisiin pitkän reissun päätteeksi lauantai-illalla ja vietimmepä sunnuntainkin sitten autossa kiertäen vielä vähän pohjoisempana Levillä, Ylläksellä, Pellossa ja Aavasaksassa.

Kerkko otti automatkan rauhallisesti, pysähtelimme silloin tällöin jaloittelemaan, mutta muuten se nukkui kiltisti valjaissaan keskipenkillä. Näki kyllä että poika oli tottunut viemään kahden penkin verran tilaa sillä yrityksiä laajentaa omaa aluetta nähtiin välillä. Automatkan jälkeenkään ei ole ilmennyt mitään huonovointisuutta eikä ripulia, vaikka aiemmin hieman jännitin kuinka matka vaikuttaa koiraan.

Asunnossamme ei myöskään ole ollut mitään sellaista mikä ei olisi Kerkkoa miellyttänyt ja näin ollen poika on nukkunut öitään rauhallisesti sänkymme alla, eikä ole tuhonnutkaan mitään huonekaluistamme. Ainoa asia joka aiheuttaa pientä ongelmaa ovat oudot äänet rappukäytävässä, joihin Kerkko ei luonnollisestikaan omakotitalossa ensimmäiset puolivuotta viettäneenä ole tottunut. Se ei kuitenkaan hauku hulluna, eikä edes aina vaan päästää muutaman matalan pöh- haukahduksen, joko melko myöhään illalla,  1-2 aikoihin yöllä tai aikaisin aamulla, en tiedä haukutaanko täällä vain yhden henkilön/perhekunnan menemisiä vai onko jossain äänessä vain sitä jotain että pitää herätellä ja ilmoittaa siitä muillekin.

Tuplakulmureistakin on nyt sitten päästy, kun kävimme leikkauttamassa ne viime torstaina. Toimenpide oli melko hurjan näköinen, mutta näin jälkeenpäin on myönnettävä että nitkuttelut olivat täysin turhia, hampailla oli juuria huomattavasti enemmän kuin oli edes itse hammasosaa, joten ne olisivat tuskin menneet itsekseen yhtään mihinkään. Purenta on kuitenkin hyvä ja operaatiosta toivuttiin saman päivän aikana, joskin muutama tunti meni kyllä aivan täysin nukkuessa ja taitaa olla niin että meiltä omistajilta menee vielä kauemmin tottua siihen että pentuhampaat eivät enää pistäkään kämmenselkään :D

Kuvia Kerkosta Rovaniemen maisemissa tulossa, kunhan saadaan napsittua :)

23.8.

Ollaan nyt panostettu Kerkon sosiaalistamiseen ja koulutukseen eskarissa ja erilaisissa koiratapaamisissa.

Tänäänkin olimme aamulla ensin kiertämässä lenkkiä muiden koirien kanssa metsässä ja saatoimme jopa pitää Kerkkoa vapaana, kuten muissakin koiratapaamisissa. Aika näyttää voiko tätä tapaa jatkaa iän karttuessa.

Myös illalla oli luvassa koiraseuraa kun käytiin hieman kaupungissa nurmikentällä leikkimässä muiden pentujen kanssa.

Olemme myös tutustuttaneet Kerkkoa merielämään, sillä kävimme noin viikko sitten vierailulla Kylmäpihlajassa Rauman saaristossa. Venematka ei miellyttänyt Kerkkoa, mutta saari aaltoinen kylläkin.

Kuviakin on hieman järjestelty niin että niitä löytyy nyt eri albumeista hieman enemmän, joten Kerkon saaristoseikkailuihin ja koirakavereihin voi käydä tutustumassa siellä  :)

Huomenna on luvassa vielä viimeinen eskarikerta ennen muuttoa Rovaniemelle, täytyy kuunnella kaikki neuvot todella tarkasti, sillä aiemmista on ainakin ollut apua ja Kerkosta on tullut jo melko hyvätapainen ja kuuntelevainenkin koirakansalainen. Myös muuttomatka ja pojan sopeutuminen pohjoisen elämään hieman arvelluttaa.

Toinen asia mikä on nyt vaivannut perhettämme on Kerkon tuplakulmurit jotka eivät juuri edes heilu, aika on varattuna eläinlääkärille ja luulenpa että torstaina hampaat sitten lähtevät ulkopuolisen avustuksella, toivotaan että kaikki menee hyvin :)

8.7.

Hohhoijaa.. En ikinä arvannut että minulle kävisi näin, mutta päivityksistä on tosiaan nyt ikuisuus. Kerkko on kasvanut jo paljon saapumisestaan, eilen hieman mittailimme poikaa ja säkä näytti olevan 38 cm paikkeilla, painoa oli kotivaakamme mukaan kertynyt jo kymmenen kiloa, noin 1,4 kiloa lisää eläinlääkärikäynnin jälkeen.

Juhlimme Kerkon kanssa viime viikonloppuna synttäreitä Kerkko neljää ja puolta kuukautta ja minä kahdenkymmenen huonommalle [tai paremmalle, kukin päättäköön itse] puolelle parilla vuodella siirtymistä. Juhlan kunniaksi Kerkko sai autoiluvaljaat, koirankeksejä sekä naudan sorkan, jonka jätimme maistelun jälkeen odottamaan seuraava mukavaa tapahtumaa. Valjaisiin on totuttu hyvin ja autoilu onkin nyt kaikkien mielestä rauhallisempaa ja sujuvampaa kun pieni kippura ei yritä paeta sylistä, milloin kojelaudalle milloin muualle.

Valjaat olivat todella hyvä ostos koska autoilemme näin kesäisin joka viikonloppu mökille, jossa Kerkko saa nauttia sorsien paimennuksesta, kahlailusta ja hieman pakoilusta aarteiden kanssa. Galleriassa muutamia kesäkuvia mökiltä ja muualta :)

Nyt kun kaikki rokotukset ovat kunnossa ja parin viikon varoaikakin on tullut täyteen olemme ehtineet viikonloppuna käydä myös koirapolulla ja Rauman puistoissa tutustumassa maastoon ja muihin koiriin. Puistossa Kerkon dominointi halut hieman näkyivät yrityksinä kiivetä toisen koiran reppuselkään, mikä ei aiheuttanut välttämättä suuria ylpeyden tunteita.

Enimmäkseen Kerkon koirakontaktit ovat muodostuneet naapurin sileäkarvaisista noutajista sekä Erjan shibaherra Veikosta. Nyt saamme toivottavasti Kerkolle lisää shibakavereita kun tarkoitus olisi lähteä turistiksi Heinolaan erikoisnäyttelyyn 19.7. katsotaan sitten myöhemmin kuinka siellä sujui.

23.5.

Kerkko täytti eilen 3 kuukautta ja on nyt viettänyt kanssani jo melkein kolme viikkoa. Eilen kävimme rokotuksessa ja tänään kävimme Rauma Shown näyttelyalueen reunalla moikkaamassa kasvattajaa Marjaa sekä kannustamassa Erjaa ja Veikkoa.

Poika puri alkuun hirveästi ja nyt ajattelemme että hän on hieman rauhoittunut, elämä on alkanut sujua yhdessä ihan hyvin ja poika kyllä valloittaa sydämiä. Aivan helppoakaan ei ensimmäisen koiran ja shiban kanssa ole, kävimme paikallisella kouluttaja/ohjaajalla hakemassa apua käsittelyvaikeuksiin jotta hampaiden ja muiden tutkiminen sitten tulevaisuudessa onnistuisi mahdollisimman hyvin. Eläinlääkärin kun olisi eilen herran mielestä voinut jättää hänet tutkimattakin.

Galleriasta löytyy nyt taas kuvia Kerkosta 9 ja 10 viikkoisena.

1.5.2009

Kerkko täytti tänään 9 viikkoa ja pojasta löytyykin sen kunniaksi tuoreita kuvia galleriasta.

Tiistaina on vuorossa minun muuttoni takaisin Raumalle ja torstaina haen sitten pennun kotiin. Kuulumiset tänne saavat sitten puoleksitoista viikoksi unohtua, sillä pojassa riittää varmasti ihasteltavaa ja ihmeteltävää, lisäksi kone jää vielä siksi aikaa Rovaniemelle joten päivitysmahdollisuuksiakaan ei ole.

Kerkko oli tänään syntymäpäivänsä kunniaksi saanut vieraan, kun Erja oli käynyt Veikon [Laggan Waka-Masumi] kanssa kyläilemässä ja riemua oli kuulema riittänyt. Käymmekin varmasti useasti kesän aikana viettämässä aikaa Erjan ja kippuroiden kanssa.

26.4.

Eilen tuli taas soitettua viikoittainen kyselypuhelu pojan ja Marjan voinnista. Hyvinhän siellä taas meni. Poika on päässyt mukaan autoon pieniksi ajoiksi ja harjoitellut yksinoloa Nami-emon ja Marjan käydessä kaupassa.

Jopa kynsien leikkuu ja selällään olo sujuivat viimeksi hienosti. Kuulimme myös hauskoja uutisia - Kerkko on jo pääsiäisen tienoilta nostanut jalkaansa, omalla tyylillään, toimittaessaan asioitaan :D

Kerkko kuuluu olevan hyvin itsenäinen, joten tässä vaiheessa tulevaa shiban omistajaa alkaa huolettaa - pitääkö se minua sitten ihan ilmana? Vaan kaipa jonkun on ainakin toimittava hoviruokkijana :)

Parisen viikkoa enää odotusaikaa jäljellä ja sitten muutan takaisin kotiin ja näen pennunkin vihdoin pitkästä aikaa.

23.4.

Korjailin hieman sivujen ulkoasua huomattuani ettei valkoinen teksti näyttänyt muiden koneella enää selvältä, onneksi koulussa voi käydä tarkistamassa tällaisia tärkeitä asioita :) Värimaailmaan tuli siis hieman muutoksia ja lisäksi päätin vaihtaa pojan nimen ja linkkien kuten myös tekstinkin fontteja.

Viikonlopun aikana tulee varmaankin taas kuulumisia Kerkosta kun perjantaina tulee täyteen 8 viikkoa.

19.4.

Tässäpä taas hieman kuulumisiamme. Olemme nyt vihdoin päättäneet kutsua pentua Kerkoksi Lassen toiveen mukaisesti, vaikka itse vielä kutsunkin pentua enemmän pötköksi tai pojaksi siitä puhuessani.

Pentu täytti perjantaina jo 7 viikkoa ja soitin taas Marjalle kuulumisista ja melko hyvinhän siellä pärjättiin. Kerkko vaan jatkaa kasvuaan ollessaan ainut vailla pentuesisaruksia ja on aloittanut hienosti pienten hampaidensa esittelyn niin vieraiden kuin jo tuttujenkin ihmisten varpaille, odotamme innolla pennun tuloa kotiin vaikka siihen meneekin vielä muutama viikko.

Poika on hienosti oppinut lähes sisäsiistiksi ja korvatkin olivat nousseet pystyyn viikko sitten. Teddytyynykin on vielä ehjä ja ilmeisesti edelleen mieluinen, mikä on tietysti tulevasta omistajasta erityisen mukava kuulla.

5.4.

Kävimme katsomassa pentua Mynämäellä Marjan luona. Poika oli kerta kaikkiaan ihastuttava, joskin kaikki muu taisi kiinnostaa sylissä oloa enemmän. Saimme nähdä myös jotakin hyvin shibamaista, kun poikaa tutustutettiin kynsienleikkuuseen ja vastalauseet olivat varsin äänekkäitä :)

Poika sai nimekseen Dufas Harukami, joka tulee pennun isän kutsumanimestä Kami ja japanin kielen sanasta haru [=kevät] joka taas viittaa syntymäaikaan.

Pääsimme myös tutustumaan pennun molempiin vanhempiin sekä myös kylässä olleisiin Leaan Laggan -kennelistä ja Mereteen Kellyhoff's -kennelistä. Meretelle kuuluukin suuri kiitos hienoista kuvista ja hyvistä neuvoista joita saimme päivästä mukaamme.

Pentu näytti pitävän kovasti viemästämme teddytyynystä johon olimme hieman yrittäneet tartuttaa hajuamme, saa nähdä kuinka tyyny kestää pienen maailmanvalloittajan käsittelyssä. Galleriasta löytyy kuva pojasta ja tyynystä.